Kansalaisaloitteessa esitetään kestovaipoille alempaa verokantaa sekä kuukautiskestotuotteille 0% arvonlisäveroa. Kansalaisaloitteen voit allekirjoittaa täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12067.
Allekirjoittamalla aloitteen olet mukana ehkäisemässä kuukautisköyhyyttä, lisäämässä tasa-arvoa ja tukemassa kestotuotteiden käyttöä.
Kuinka paljon kestositeet maksaisivat 0% arvonlisäverolla? Nyt Nallen kestositeet saat samalla hinnalla kuin ne maksaisivat ilman arvonlisäveroa!
---
Aloitteen sisältö
Ehdotamme kestävien ja uudelleen käytettävien kestovaippatuotteiden verokannan alentamista nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin. Tuoteryhmään kuuluisivat erilaiset kestovaipat ja niiden käyttöön liittyvät pestävät tarvikkeet. Ehdotamme myös, että kuukautiskestotuotteiden kuten kestositeiden, kuukautiskuppien, kuukautisalushousujen ja luonnonsienitamponien arvonlisävero täytyisi kokonaan poistaa.
Perustelut
Verokantaa alentamalla voidaan vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja asenteisiin, ja lainsäädännöllä voidaan tukea yhteiskunnallisia eettisiä ja ekologisia arvoja. Uudelleen käytettävien hygieniatuotteiden suosimisella kertakäyttötuotteiden sijaan on merkittävä ekologinen vaikutus, erityisesti jätemäärän vähentämisen ja luonnonvarojen vastuullisen käytön kannalta.
Kannustaminen uudelleen käytettävien hygieniatuotteiden suosimiseen tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti kohtaa 12 Vastuullinen kuluttaminen sekä Valtioneuvoston periaatepäätöstä kiertotalouden strategisesta ohjelmasta ja Euroopan Unionin jätedirektiivin tavoitteita.
Kuukautissuojien arvonlisäverottomuutta on ehdotettu Euroopan parlamentin päätöslauselmissa sukupuolten tasa-arvosta sekä naisten köyhyydestä Euroopassa yhdeksi keinoksi ehkäistä kuukautisköyhyyttä ja parantaa tasa-arvoa.
Kertakäyttöisten hygieniatuotteiden ympäristökuorma
Lasten kertakäyttöisiä vaippoja on arvioitu kuluvan 4 600–4 800 kappaletta lapsen ensimmäisen kolmen elinvuoden aikana. Vaippojen tuottaminen yhdelle lapselle kuluttaa noin 136 kilogrammaa puuta, 23 kilogrammaa öljyä ja 9 kilogrammaa klooria vuosittain. Vaippojen ympäristökuormitus jakautuu niiden koko elinkaaren ajalle: raaka-aineiden hankintaan, valmistamiseen, jakeluun ja hävittämiseen. Suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät raaka-aineiden tuotannosta ja elinkaaren loppupäässä vaipan hävittämisestä. (Helsingin Sanomat 2021, Kankaanpää 2019.)
Kestovaippoja ja kertakäyttövaippoja vertailevia tutkimuksia on tehty 1990- ja 2020-luvuilla useita. Tutkimusten mukaan kertakäyttövaippa kuluttaa kolme kertaa enemmän luonnonvaroja kuin kestovaippa, mutta vertailut ovat siltä ajalta kun kertakäyttövaipat vietiin kaatopaikalle. (Yle 2017.) Vaippajätteen sijoittaminen kaatopaikoille kiellettiin vuoden 2016 alussa ja nykyisin vaippajäte poltetaan energiaksi. Siitä huolimatta jäteyhtiöt arvioivat, että kestovaippa on kertakäyttövaippaa ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Luonnonsuojeluliiton laskelmien mukaan yhdellä ikäluokalla vaippoja kuluu yli 117 miljoonan kilon edestä. Jäteyhtiöt ovat arvioineet, että ympäristöhaitat vähenivät merkittävästi, kun orgaanista jätettä alettiin polttaa ja hyödyntää energiaksi kaatopaikalle viemisen sijaan. Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissisen mukaan kertakäyttövaipoista irtoaa kuitenkin fossiiliperäisiä kasvihuonepäästöjä, sillä niiden valmistukseen käytetään synteettisiä polymeerejä. Kun jäte poltetaan, kaksi kolmasosaa jätteestä muuttuu erilaisiksi kaasuiksi, joista haitalliset aineet pitää puhdistaa pois. Tästä syntyy omat savukaasunpuhdistusneutralointijätteensä, ja osa kaasusta päätyy ilmakehään. Myös Kymenlaakson Jätteen tiedottaja Heidi Nevalainen kertoi Ylen haastattelussa (2017) olevansa sitä mieltä, että jätteenpoltosta huolimatta on paljon ympäristöystävällisempää käyttää kestovaippoja kuin kertakäyttövaippoja. (Yle 2017.)
Myös kuukautiskestotuotteiden arvonlisäveron poistaminen on perusteltua, sillä noin puolet väestöstä menstruoi kerran kuukaudessa noin 40 vuoden ajan. Yksi menstruoiva henkilö tuottaa arvioiden mukaan 140 kiloa jätettä elämänsä aikana kertakäyttöisinä kuukautissuojina. Vaihtamalla kertakäyttötuotteet uudelleen käytettäviin kuukautissuojiin jätemäärä vähenee huomattavasti. Esimerkiksi kuukuppeja tarvitaan koko elinaikana vain noin neljä kappaletta, sillä yhtä kuukuppia voi käyttää noin kymmenen vuoden ajan. (Lunette 2021.)
Vuonna 2020 Suomessa syntyneestä 3,3 miljoonan tonnin kokonaisjätemäärästä keskimäärin 7,9% eli noin 260 700 tonnia oli materiaalihyödynnykseen sopimattomia vaippoja ja siteitä. (KiVo 2021, Tilastokeskus 2021.) Arvion mukaan noin kaksi kolmasosaa tästä määrästä olisi aikuisten vaippoja ja siteitä ja noin yksi kolmasosa lasten vaippoja. Hoivakodeissa jopa 90 prosenttia jätteestä saattaa olla vaippoja (Helsingin Sanomat 2021).
Kuukautisköyhyys
Kuukautishygieniatuotteiden arvonlisäveron poistaminen lisäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ehkäisisi kuukautisköyhyyttä. Euroopan parlamentti (2019) pitää valitettavana, että naisten hygieniatuotteita ja lasten, ikääntyneiden tai vammaisten henkilöiden hoitotuotteita ja -palveluja ei vieläkään pidetä perustuotteina kaikissa jäsenvaltioissa ja suosittaa kaikkia jäsenvaltioita poistamaan naisten hygieniatuotteiden verotuksen hyödyntäen arvonlisäverodirektiivissä säädettyä joustovaraa ja soveltamaan kaikkiin näihin keskeisiin perustuotteisiin vapautuksia tai nollaverokantoja.
Kiertotalouden edistäminen
Kuluttajien kannustaminen uudelleen käytettävien tuotteiden suosimiseen tukee Suomen tavoitetta vahvistaa rooliaan kiertotalouden edelläkävijänä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 8.4.2021. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan, että tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimia ja muutosta kaikilla sektoreilla: yrityksissä ja kunnissa sekä valtionhallinnossa. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelman visioon kuuluu muun muassa, että kestävät tuotteet ja palvelut ovat talouden valtavirtaa ja jakamistalous arkipäivää, valintamme ovat tulevaisuuskestäviä ja vahvistavat reilua hyvinvointiyhteiskuntaa ja, että luonnonvarojen käyttö on kestävää ja materiaalit pysyvät kierrossa pidempään ja turvallisesti. (Ympäristöministeriö 2021.)
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030
YK:n kestävän kehityksen yhtenä tavoitteena on suojella maapalloa saastumiselta esimerkiksi kestävien kulutus- ja tuotantotapojen avulla, käyttämällä sen tarjoamia luonnonvaroja kestävästi ja ryhtymällä kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta maapallo pystyy tukemaan nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeita. (Suomen YK-liitto 2017.)
Yhtenä erityisenä Agenda 2030:n toteuttamisen haasteena on koettu olevan tavoitteiden konkretisoiminen kansalaisille niin, että he löytävät arjessaan kannustimia ja merkityksellisiä tapoja osallistua. (Suomen YK-liitto 2017.) Yksi tapa konkretisoida tavoitteita on kannustaa kuluttajia kestotuotteiden käyttöön.
Yhteiskunnallisten ympäristöarvojen vahvistaminen
Arvonlisäveron alentaminen uudelleen käytettävien tuotteiden osalta on tapa ohjata kuluttajien ostokäyttäytymistä, valistaa ja kannustaa kulutuskriittisyyteen sekä helpottaa ekologisten valintojen tekemistä arjessa. Suorien ympäristöhyötyjen lisäksi voidaan lainsäädännöllä vahvistaa yhteiskunnallisia arvoja ja vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Vanhempien arvomaailma ja kulutuskäyttäytyminen heijastuvat myös seuraavien sukupolvien asenteissa.
Lähteet:
Euroopan parlamentti 2022. Päätöslauselma naisten köyhyydestä Euroopassa (2021/2170(INI)).
Euroopan parlamentti 2019. Päätöslauselma sukupuolten tasa-arvosta ja EU:n veropolitiikasta (2018/2095(INI)).
Helsingin Sanomat 2021. Kertakäyttövaipat ovat yksi Suomen isoimmista jäteongelmista – näillä keinoilla vaippajätettä on onnistuttu vähentämään. 23.3.2021..
Jätelaki 646/2011.
Kankaanpää, Elisa 2019. Aikuisille suunnatuissa vaipoissa käytettävät materiaalit ja niiden ominaisuudet. Tekniikan kandidaatintyö. LUT -yliopisto 2019.
KiVo 2021. Kotitalousjätteen keskimääräinen valtakunnallinen koostumus. KiVo ry (Suomen kiertovoima ry.) koostumustietopankki.
Lunette 2021. Lunette esittää: Näin saat muovittomat menkat ja muovittomamman arjen. Lunetten blogi. 20.5.2021.
Suomen YK-liitto 2017. Kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda 2030. Somero, 2017.
Tilastokeskus 2021. Yhdyskuntajätteen määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2020 – suurin osa jätteistä hyödynnettiin edelleen energiana. 9.12.2021
Yle 2017. Onko kestovaippailu sittenkin turhaa? Laki muuttui – vertailimme hinnat ja
ympäristöhaitat. 16.3.2017.
Ympäristöministeriö 2021. Kiertotalousohjelma.